Jäsenenä yhdistyksessä

Olen tämän kesän aikana tutustunut yhdistyslakiin uusin silmin lueskellessani Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjaa. Erityisesti olen jäänyt pohtimaan jäsenen oikeuksia ja velvollisuuksia ihan jo itsekkäistäkin syistä. Mitä minun kuuluu tehdä yhdistyksen jäsenenä ja mitä minä saan vastineeksi yhdistykseltäni?

Yhdistymisvapaus on Suomessa ihan perustuslakiin (13 §) kirjattu oikeus: ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.”

Voin siis vapaasti päättää, minkä yhdistyksen jäsenyyttä haen, ja yleensä hakemukseni käsittelee kyseisen yhdistyksen hallitus. Jos täytän sääntöjen edellyttämät ehdot, jäsenyyden hyväksyminen on ihan rutiiniluonteinen asia. Toisaalta taas, jos jäsenhakemukseni hylätään, ei minulla olen mitään mahdollisuutta oikaisu- tai valintamenettelyyn. Tässä asiassa yhdistys on täysin itsenäinen päättäjä, kunhan noudattavat sääntöjä ja kohtelevat kaikkia jäseniään tasapuolisesti.

Oikeus säilyttää yhdenvertaisuus onkin yksi jäsenen oikeuksia. Jos yhdistys tekee päätöksen, joka loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta, on päätös mitätön eli sitä ei voida toteuttaa.

Kaikkein tärkein oikeus lienee kuitenkin oikeus käyttää yhdistyksen päätäntävaltaa. Jäsenet päättävät yhdistyksen (yleisessä) kokouksessa yhdistyksen toiminnasta ja hallitus ”vain” toteuttaa jäsenten tekemiä päätöksiä. Jäsenellä on myös oikeus tehdä aloitteita yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, ja hallituksella on velvollisuus tuoda aloite kokouksen käsiteltäväksi.

Yhdistyksen kokouksessa jäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus sekä vaalikelpoisuus. Voin siis vapaasti ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja tarvittaessa äänestää asioista. Voin halutessani myös asettua ehdolle vapaana oleviin luottamustehtäviin. Lisäksi minulla on vielä oikeus vaatia sääntömääräisen kokouksen koollekutsumista, jos hallitus ei sitä jostain syystä ole tehnyt.

Jäsenenä minulla on oikeus saada yhdistykseltä palveluja. Ammattiliiton jäsenenä voin esimerkiksi pyytää apua työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja  vastaavasti urheiluseuran jäsenenä osallistua seuran järjestämiin harjoituksiin. Hyvää palveluun kuuluu myös saada tietoa säännöllisesti yhdistyksen toiminnasta.

Jäsenenä minulla on oikeus saada nähtäväkseni yhdistyksen asiakirjat eli yhdistyksen kokousten pöytäkirjat ja erillisen äänestystilaisuuden pöytäkirjat. Pyydettäessä minulle on myös varattava tilaisuus tutustua yhdistyksen jäsenluetteloon ja kaikkiin minua itseäni koskeviin tietoihin, jotka on tallennettu yhdistyksen jäsenluetteloon.

Mutta on minulla myös velvollisuuksia yhdistystä kohtaan. Säännöissä on määrätty jäsenmaksu, joka minun tulee suorittaa yhdistykselle saadakseni palveluja. Minun on myös toimittava niin, että en omalla toiminnallani vahingoita yhdistyksen toimintaa.

Joskus säännöissä voi olla myös maininta tehtävistä, jotka kuuluvat jäsenen velvollisuuksiin. VvL:n jäsenyhdistysten mallisäännöissä on mainittu seuraavat: noudatettava yhdistyksen päätöksiä ja määräyksiä, annettava tarvittaessa luottamusmiehelle palkka- tms. tietoja ja ilmoitettava jäsentietojen muutoksista.

Halutessani voin omalla toiminnallani vaikuttaa paljon yhdistyksen toimintaan. Seuraavan kerran voin toteuttaa itseäni jo elokuussa sukuseurani kokouksessa. Silloin esittelen yhdistyksen kokoukselle uusitut säännöt, jotka olemme yhdessä johtokunnan kanssa muotoilleet.

Miten sinä aiot seuraavan kerran vaikuttaa oman yhdistyksesi toimintaan?

Tulevaisuuden osaaminen

Istuin eilen FINVAn järjestämässä seminaarissa, jonka otsikkona oli Tulevaisuuden osaaminen finanssialan asiantuntijana / esimiehenä. Niin kuin kaikki hyvin tietävät, en itse työskentele alalla, mutta silti päivä herätti runsaasti ajattelemisen aihetta.

Kuvittelin koulutuspäivään mennessäni olevani jotenkin moderni ja aikaani seuraava työntekijä, mutta putosin silti aika korkealta. Toisena puhujana toiminut Esko Kilpi sai harmaat aivosoluni töihin jopa lounaan jälkeen seuranneina tunteina. Yritin (välillä ihan epätoivoisestikin) etsiä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä on juuri se oikea osaaminen, jota minun tulisi kehittää ja jota tulevaisuudessa tarvitaan? Mitä työ merkitsee minulle ja mistä työn merkityksellisyys syntyy? Mitä voisin tehdä toisin, että oma osaamiseni olisi myös osa VvL:n osaamista?

Osaamisen jakamisesta ja sen suhteesta palkitsemiseen Esko Kilpi heitti ilmaan yhden esimerkin. Osaamisen jakamista ja yhdessä oppimista voisi arvoida ja palkita kolmella kriteerillä: 1. olenko luonut intraan aineistopankin osaamisestani muiden käytettäväksi, 2. kuinka usein muut vierailevat sivullani hakemassa tietoa ja 3. kuinka paljon aineistosta ja asiasta sivullani keskustellaan.

En osaa sanoa, mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa, mutta ehkä jonain päivänä keksin siihen vastauksen...

Paikallisen sopimisen koulutus ja palkkakeskustelut

VvL ja FK ovat sopineet koulutussopimuksessaan, että yhdistyksellä on mahdollisuus pitää paikallisen sopimisen koulutuksia kaksi päivää vuodessa / yhdistys. Koulutuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi yhdistyksen roolia paikallisena sopijaosapuolena tai tehdä neuvottelutaitoharjoituksia. Lisäksi on sovittu palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan liitteeessä, että paikallisen sopimisen koulutuksessa voidaan käsitellä palkkakeskusteluun liittyviä asioita.

Tältä pohjalta olenkin tänään valmistellut koulutuspäivän aineistoja VarHen johtokunnalle, joka itse tulee viime kädessä tekemään sen varsinaisen työn koulutuspäivänä. Minun roolini on pikemminkin vain johdatella aiheeseen ja antaa sopivia kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää.

Työelämän tietosuoja

Hetki sitten luottamusmiesten, puheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen sähköpostilaatikkoon lähti kutsu omasta mielestäni tämän kevään mielenkiintoisimpaan koulutuspäivään. Työelämän tietosuoja on iso möhkäle käsitettäväksi, mutta jospa nyt saisimme siitä edes jonkinlaisen otteen ajankohtaisten kysymysten kautta.

Some-välineitä toimiston käyttöön

Tekee uutta "aluevaltausta" laatimalla toimiston käyttöön omaa pientä wikiä, jossa esitellään muutamia sosiaalisen median välineitä ja annetaan esimerkkejä niiden käyttöön. Toivottavasti jonain päivänä ollaan tilanteessa, että wikin sisältö on kasvanut monikertaiseksi lähtötilanteeseen verrattuna.

Työelämätiedon oppaita

STTK on julkaissut Tervetuloa työelämään -oppaan, joka sisältää hyödyllistä tietoa työelämän perusasioista; lainsäädännöstä, sopimuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vinkkejä työnhakuun. Opas löytyy suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja selkokielellä osoitteesta www.tyoelamaan.fi

Vuosi 2012 on jäsenten vuosi

VvL järjestää tänä vuonna todella paljon jäsenille tarkoitettua koulutusta. Tarjolla on eri elämänvaiheiden tarkastelua ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista eri vaiheissa, uranavigointikoulutusta, sosiaalinen media työnhaussa -koulutusta sekä tietoa työelämän perusoikeuksista. Osa jäsenkoulutuksista järjestetään yhteistyössä Erton ja Nousun kanssa.

Koulutusvuoden kuitenkin aloittaa viime syksynä toimikautensa aloittanut edustajisto, joka kokoontuu tammikuun loppupuolella saamaan ajankohtaista tietoa meneillään olevista vakuutuksen lainsäädäntöhankkeista ja FK:n työmarkkinastrategiasta. Lisäksi käsitellään yleisiä talousnäkymiä ja vakuutusyhtiöiden taloudellista tilannetta.

Tammi-helmikuun vaihteessa pyörähtävät käyntiin luottamumiesten ja työsuojelun peruskoulutukset.